Sakkaus.
Re: Sakkaus.
Jaa-a. Taitaa olla ainakin ideat kaikilla asianosaisilla melko lopussa. Useampi vuosi on tuon kanssa tapeltu. Tuo sakkaus huomattiin GTB2260VK ahtimen vaihdon jälkeen. Aiemmilla hieman pienemmillä hybridiahtimilla ja bosioilla sitä ei havaittu. Tarina on niin pitkä ja surullinen, että kukaan tuskin muistaa kaikkea asiaan liittyvää, tai mitä kaikkea matkan varrella on kokeiltu.
VK ahtimia on ollut paikallaan nyt 3kpl. VK ahtimien aikaan ohjelmaa on säätänyt 3 eri tekijää, suuttimia on kyllä ainakin kalibroitu ja kaikki mahdollinen ohjelman suhteen varmaankin testattu, siis ainakin siinä määrin, mitä tästä maasta löytyy tietotaitoa isojen pumppusuutinkärkien kanssa säätämiseen. Suutinten johtosarja on vaihtunut jo useampaan otteeseen matkan varrella. Itse suuttimet on tarkastettu ja huollatettu matkan varrella, koko suuttimet vaihdettu toisenlaisiin jne... Moottorin alakerta on edelleen avaamatta, sekä ahdin on kiinni välilaipallisessa vakiopakosarjassa. Kaikki muu mieleentuleva on tutkittu, vaihdettu ja/tai rassattu vähintään kerran, mutta yleisemmin useaan kertaan.
Nokka-akselin vaihto ja myöhemmin kannen porttaus vaikuttivat sakkaukseen, muttei poistanut sitä.
Ainoa softapuoleen liittyvä ihmeellisyys palailee nyt mieleen. Aikanaan bosioiden asennuksen jälkeen auto "rynkytti/nelisti" 2500rpm nurkilla. Kuuli käyntiäänestä, ettei käy ihan niinkuin pitäisi ja taisi hieman käryttääkin. Silloin autoa säätänyt yksi maamme tunnetuimmista bittinikkareista sai tuon kuriin muistaakseni ennakoita säätämällä. Vuosia myöhemmin näiden VK/Bosio/sakkaus yhdistelmän tutkailujen yhteydessä tuo rynkytys palasi. Tämä johtui siitä, että tuolloin softapohjaksi otettiin tuon auton alkuperäinen ohjelma. Paljastui siis, että auton omassa alkuperäissoftassa oli joku bugi, joka ei käynyt yksiin isojen suutinkärkien kanssa.
Toisella ohjelmapohjalla tuo rynkytys/nelistys poistui, mutta tämä sakkausongelma on ja pysyy. Suuttimet vaihtui toisiin, sakkaus ei muuttunut mihinkään. Ainoa testaamaton juttu mikä nyt tulee mieleen on se, että ajaisi tuohon autoon sopivan ohjelman johonkin toiseen moottorinohjausyksikköön ja kokeilisi sillä. Mutta en oikein jaksa uskoa että auton omassa moottorinohjausyksikössä olisi joku vika, joka ei tekisi mitään muuta kuin tuollaisen häiriön tietyllä kierrosalueella, isoilla suutinkärjillä.
Oma kompetenssi ei kyllä riitä softa-asioista puhumaan sen enempää, ei ole omaa osaamisaluetta millään tavalla. Viisaammat viimeaikoina auton kimpussa hääränneet osaavat kertoa niistä mahdollisuuksista/mahdottomuuksista paremmin.
Alkuun tuntui, että tuo auto sakkauksineen on yksittäistapaus, täysin samoilla osilla ja ohjelmantekijöillä olevissa autoissa sakkausta ei ollut esiintynyt. Nyttemmin on alkanut myös jonkinasteisia kohtalotovereita löytymään isojen suutinkärkien yleistyttyä.
VK ahtimia on ollut paikallaan nyt 3kpl. VK ahtimien aikaan ohjelmaa on säätänyt 3 eri tekijää, suuttimia on kyllä ainakin kalibroitu ja kaikki mahdollinen ohjelman suhteen varmaankin testattu, siis ainakin siinä määrin, mitä tästä maasta löytyy tietotaitoa isojen pumppusuutinkärkien kanssa säätämiseen. Suutinten johtosarja on vaihtunut jo useampaan otteeseen matkan varrella. Itse suuttimet on tarkastettu ja huollatettu matkan varrella, koko suuttimet vaihdettu toisenlaisiin jne... Moottorin alakerta on edelleen avaamatta, sekä ahdin on kiinni välilaipallisessa vakiopakosarjassa. Kaikki muu mieleentuleva on tutkittu, vaihdettu ja/tai rassattu vähintään kerran, mutta yleisemmin useaan kertaan.
Nokka-akselin vaihto ja myöhemmin kannen porttaus vaikuttivat sakkaukseen, muttei poistanut sitä.
Ainoa softapuoleen liittyvä ihmeellisyys palailee nyt mieleen. Aikanaan bosioiden asennuksen jälkeen auto "rynkytti/nelisti" 2500rpm nurkilla. Kuuli käyntiäänestä, ettei käy ihan niinkuin pitäisi ja taisi hieman käryttääkin. Silloin autoa säätänyt yksi maamme tunnetuimmista bittinikkareista sai tuon kuriin muistaakseni ennakoita säätämällä. Vuosia myöhemmin näiden VK/Bosio/sakkaus yhdistelmän tutkailujen yhteydessä tuo rynkytys palasi. Tämä johtui siitä, että tuolloin softapohjaksi otettiin tuon auton alkuperäinen ohjelma. Paljastui siis, että auton omassa alkuperäissoftassa oli joku bugi, joka ei käynyt yksiin isojen suutinkärkien kanssa.
Toisella ohjelmapohjalla tuo rynkytys/nelistys poistui, mutta tämä sakkausongelma on ja pysyy. Suuttimet vaihtui toisiin, sakkaus ei muuttunut mihinkään. Ainoa testaamaton juttu mikä nyt tulee mieleen on se, että ajaisi tuohon autoon sopivan ohjelman johonkin toiseen moottorinohjausyksikköön ja kokeilisi sillä. Mutta en oikein jaksa uskoa että auton omassa moottorinohjausyksikössä olisi joku vika, joka ei tekisi mitään muuta kuin tuollaisen häiriön tietyllä kierrosalueella, isoilla suutinkärjillä.
Oma kompetenssi ei kyllä riitä softa-asioista puhumaan sen enempää, ei ole omaa osaamisaluetta millään tavalla. Viisaammat viimeaikoina auton kimpussa hääränneet osaavat kertoa niistä mahdollisuuksista/mahdottomuuksista paremmin.
Alkuun tuntui, että tuo auto sakkauksineen on yksittäistapaus, täysin samoilla osilla ja ohjelmantekijöillä olevissa autoissa sakkausta ei ollut esiintynyt. Nyttemmin on alkanut myös jonkinasteisia kohtalotovereita löytymään isojen suutinkärkien yleistyttyä.
Re: Sakkaus.
Mä en kyl ymmärrä miten suuttimet vaikuttaa sakkaukseen. o,O
Onkos tähän kokeiltu esim. jotain toista kantta? Jokuhan sen ilmavirtaa hidastaa rajusti.
Onkos tähän kokeiltu esim. jotain toista kantta? Jokuhan sen ilmavirtaa hidastaa rajusti.
2½ vinkkeli sähkömaamoottori.
Re: Sakkaus.
Sanoppa se... Jos en väärin muista, niin hatemin auto ei sakannut ollenkaan vk ahtimella ja vakiosuuttimilla?
"Se toinen kansi" on tuo portattu kansi. Hieman isommat pakovenat, swirliä ei ole vähennetty. PD moottorin kannen aukaisuun ja vaihtamiseen suuttimineen ja nokkineen kuluu senverta mukavasti euroja, ettei niitä huvita ihan vähästä alkaa umpimähkään testailemaan. Mutta jos rahaa ja innostusta tuntuu joskus riittävän, niin eihän sitä vielä tiedä mitä tulevaisuudessa keksitään.
Tuosta on toisaalta alkanut tulla aikojen saatossa jo periaatteellinen kysymys, että pakkohan sen syyn on joskus löytyä. Saa nähdä jääneekö silti ikuisten mysteerien joukkoon, lähinnä ajan ja budjetin rajallisuudesta johtuen.
"Se toinen kansi" on tuo portattu kansi. Hieman isommat pakovenat, swirliä ei ole vähennetty. PD moottorin kannen aukaisuun ja vaihtamiseen suuttimineen ja nokkineen kuluu senverta mukavasti euroja, ettei niitä huvita ihan vähästä alkaa umpimähkään testailemaan. Mutta jos rahaa ja innostusta tuntuu joskus riittävän, niin eihän sitä vielä tiedä mitä tulevaisuudessa keksitään.
Tuosta on toisaalta alkanut tulla aikojen saatossa jo periaatteellinen kysymys, että pakkohan sen syyn on joskus löytyä. Saa nähdä jääneekö silti ikuisten mysteerien joukkoon, lähinnä ajan ja budjetin rajallisuudesta johtuen.
Re: Sakkaus.
melko todennäköisesti se ei edes ole sakkausta.diffas kirjoitti:Mä en kyl ymmärrä miten suuttimet vaikuttaa sakkaukseen. o,O
Onkos tähän kokeiltu esim. jotain toista kantta? Jokuhan sen ilmavirtaa hidastaa rajusti.
Re: Sakkaus.
Heitetääs yksi arvaus lisää.
Oletetaan että softaversiot eri suuttimille on tehty niin, että samalla kierrosluvulla saadaan saman verran polttoainetta ja ahtopainetta. Suuttimien erolla voi olla ruiskutusaika eri pituinen, pakolämmöt erilaiset ja tämän takia johdinsiipienkin asento voi olla erilainen että haluttu paine saadaan kompuralla aikaiseksi. Johdinsiipien asennolla on vaikutusta pakopaineeseen, joka vaikuttaa siihen minkälainen paine siellä sylinterissä on vastassa kun imuventtiili aukeaa, ja tämä taas vaikuttaa siihen miten ilmaa menee koneeseen. Ruiskutusennakollakin vois olla tuon pakolämmön kautta vaikutusta.
Oletetaan että softaversiot eri suuttimille on tehty niin, että samalla kierrosluvulla saadaan saman verran polttoainetta ja ahtopainetta. Suuttimien erolla voi olla ruiskutusaika eri pituinen, pakolämmöt erilaiset ja tämän takia johdinsiipienkin asento voi olla erilainen että haluttu paine saadaan kompuralla aikaiseksi. Johdinsiipien asennolla on vaikutusta pakopaineeseen, joka vaikuttaa siihen minkälainen paine siellä sylinterissä on vastassa kun imuventtiili aukeaa, ja tämä taas vaikuttaa siihen miten ilmaa menee koneeseen. Ruiskutusennakollakin vois olla tuon pakolämmön kautta vaikutusta.
Ajo brutaali pilaa turbojA
Re: Sakkaus.
Mitä pakopaineet on silloin kun "sakkaa"?tekki kirjoitti:Heitetääs yksi arvaus lisää.
Oletetaan että softaversiot eri suuttimille on tehty niin, että samalla kierrosluvulla saadaan saman verran polttoainetta ja ahtopainetta. Suuttimien erolla voi olla ruiskutusaika eri pituinen, pakolämmöt erilaiset ja tämän takia johdinsiipienkin asento voi olla erilainen että haluttu paine saadaan kompuralla aikaiseksi. Johdinsiipien asennolla on vaikutusta pakopaineeseen, joka vaikuttaa siihen minkälainen paine siellä sylinterissä on vastassa kun imuventtiili aukeaa, ja tämä taas vaikuttaa siihen miten ilmaa menee koneeseen. Ruiskutusennakollakin vois olla tuon pakolämmön kautta vaikutusta.
Re: Sakkaus.
Muistaakseni pakopaineet oli alkaneet tuossa sakkauksen alussa jo laskemaan ahtojen tasolle tai alle.
Eipä muuten olla yksin tämän ongelman kanssa. Jenkeissä yksikin sankari on taistellut 140hp commonrailinsa kanssa erinäisistä vuodoista johtuen. Nyt sitten kun sai ahto- ja pakovuodot tilkittyä niin silläkin sakkaa 2200-3000rpm aluella. Tuossa koneessa vielä vakio suuttimet eli kalibraatiot on kunnossa. Ja 16v kone eli kannen pitäisi virratakkin hiukka paremmin kuin näissä meidän aataminaikaisissa romuissa. Taitaa olla vaan tuolle kompuralle huono alue tuolla kohdalla.
Eipä muuten olla yksin tämän ongelman kanssa. Jenkeissä yksikin sankari on taistellut 140hp commonrailinsa kanssa erinäisistä vuodoista johtuen. Nyt sitten kun sai ahto- ja pakovuodot tilkittyä niin silläkin sakkaa 2200-3000rpm aluella. Tuossa koneessa vielä vakio suuttimet eli kalibraatiot on kunnossa. Ja 16v kone eli kannen pitäisi virratakkin hiukka paremmin kuin näissä meidän aataminaikaisissa romuissa. Taitaa olla vaan tuolle kompuralle huono alue tuolla kohdalla.
http://www.tdituning.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
Re: Sakkaus.
Mitäs ahdinta kokeiltas tilalle?
Re: Sakkaus.
Vai kokeillaanko päivittää vakion paikalle suoraan sopiva GTX -tyylinen billettisiipi?
Re: Sakkaus.
Vielä kun saisi pikkasen pienemmällä trimmillä olevan siiven...
http://www.tdituning.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
Re: Sakkaus.
Briteissä ois yks uus gtb2260vk semmoisella titaanisella GTX tyylisellä kompurasiivellä. Ei myy pelkkää siipeä, koska ei ollutkaan ihan suora bolt-on vaan vaatii pientä turbon modaamista. Joko Mkin laitetaan punnat riviin ja tilataan?
Re: Sakkaus.
Jukka taas perinteisssä yllyttäjän roolissaan
http://www.tdituning.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
Re: Sakkaus.
Tai sitten se GTB3576RV. Hintaero joku 100 puntaa isomman hyväksi.
Re: Sakkaus.
Ja tuolle pikkuahtimeksi vaikka BV43 niin olis sitten herkkä reagoimaan kaasuun.
http://www.tdituning.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
Re: Sakkaus.
Vuoden Vir..eiku Yllyttäjä!hatemi kirjoitti:Jukka taas perinteisssä yllyttäjän roolissaan
Re: Sakkaus.
Eilen sain selvän luovutusvoiton aikaiseksi. Tänään lähtee mörkö tilaukseen.
Re: Sakkaus.
No kenellä sitten isoimmat ja teknisimmät laitteet?
Sent from my GT-I9000 using Tapatalk 2
Sent from my GT-I9000 using Tapatalk 2
http://www.tdituning.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
Re: Sakkaus.
Isoin on vissiin Puuhiksella mutta teknisin taitaa olla Terolla vai miten se nyt meni. Mihis väliin toi Micon mörkö menee?
Re: Sakkaus.
Teroa isompi ja yhtä tekninen
-
- Viestit: 116
- Liittynyt: 29 Heinä 2012, 21:26
- Paikkakunta: Kauhava
Re: Sakkaus.
Menee kyllä jo reilusti ohi aiheen...
Onneks mulla on jotakin isompaa, nimittäin suuttimetJukkaA kirjoitti:Teroa isompi ja yhtä tekninen
Re: Sakkaus.
Itse aiheeseen, tuon sakkauksen johtuminen/johtumattomuus VK ahtimesta selvinnee joskus hamassa tulevaisuudessa, sikäli jos muiden uusien murheiden seasta moisia erottaa... Tuleepahan testattua muun kokoonpanon toimintaa hieman erilaisella ahtimella.
Re: Sakkaus.
Hei vaan kaikille,pitkästä aikaa.tekki kirjoitti:Heitetääs yksi arvaus lisää.
Oletetaan että softaversiot eri suuttimille on tehty niin, että samalla kierrosluvulla saadaan saman verran polttoainetta ja ahtopainetta. Suuttimien erolla voi olla ruiskutusaika eri pituinen, pakolämmöt erilaiset ja tämän takia johdinsiipienkin asento voi olla erilainen että haluttu paine saadaan kompuralla aikaiseksi. Johdinsiipien asennolla on vaikutusta pakopaineeseen, joka vaikuttaa siihen minkälainen paine siellä sylinterissä on vastassa kun imuventtiili aukeaa, ja tämä taas vaikuttaa siihen miten ilmaa menee koneeseen. Ruiskutusennakollakin vois olla tuon pakolämmön kautta vaikutusta.
Minunmielestäni tässä ollaan jo aika lähellä vastausta.
Sakkaus alkaa hateminkin vastauksen perusteella juurikin siinä kohden, jossa ahtimen hyötysuhde alkaa olla parhaimmillaan.
Ohjelmassa pitäisi varmaankin tätä kompensoida aukaisemalla siipiä reilusti -> moottorin läpivirtaus paranee.
Lisäksi, kuten Antti tuolla alunpana arvuutteli, ruiskutuksen loppukohta pitäisi tällätä sinne 5-7 astetta jälkeen ykk. ja ruiskutusmäärä pyrkiä kertomaan oikein suhteessa duraatioon.
Tällöin ohjelma jo "itsekkin" osaa korjata ahtimen tuottoa oikeaksi, kun väärässä kohden oleva ruiskutus ei itsessään enää lisää säätöongelmaa.
Sitä audin ahdinta ei ole helppo saada toimimaan hyvin noissa pikkumoottoreissa, johtuu varmaan kurjista kannen virtauksistakin.
Re: Sakkaus.
Tätä siipien reilumpaa avautumista onkin varmaan kokeiltu testatessa eri ahtopainepyynneillä. Ellei tässä nyt sitten tarkoiteta jotain normaalista softalogiikasta poikkeavaa ennakoivaa siipien avaamista? Eikös tuollaista tehdä softissa muutenkin, eikai sitä siivikkoa pidetä rajoitinruuvia vasten pyydettyyn ahtopaineeseen asti muutenkaan?tuikku kirjoitti: Ohjelmassa pitäisi varmaankin tätä kompensoida aukaisemalla siipiä reilusti -> moottorin läpivirtaus paranee.
Lisäksi, kuten Antti tuolla alunpana arvuutteli, ruiskutuksen loppukohta pitäisi tällätä sinne 5-7 astetta jälkeen ykk. ja ruiskutusmäärä pyrkiä kertomaan oikein suhteessa duraatioon.
Eikö tämä kuulosta jotenkin varsin ristiriitaiselle? Onko se sitten sakkaamista, jos se alkaa kartan maukkaammalla kohdalla?tuikku kirjoitti: Sakkaus alkaa hateminkin vastauksen perusteella juurikin siinä kohden, jossa ahtimen hyötysuhde alkaa olla parhaimmillaan.
Re: Sakkaus.
Ohjelma on skaalattu 100mg asti syöttöjen osalta. Tuosta eteenpäin en ole päässyt kun vielä joku rajaa sen toteutuneen syötön tuohon kohti. Muutama rajoitin sieltä jo löytyi ja diagnostiikan mukaan syötöt nousi yli tuon arvon, mutta duraatio ei noussutkaan. Sen verran lähellä todellista tuo syötön määrä kuitenkin on että alapäästä käytössä on täysin sama savukartta kuin minulla oli vakiosuuttimillakin, eikä savutuksessa ole juuri eroa. Varsinkin tämä sakkaava auto on täysin savuton alta 4800rpm.
Noita ennakoita siinä voisi vielä testailla. Bosioiden kanssa niitä tosin tuli jumpattua vaikka minne suuntaan.
Noita ennakoita siinä voisi vielä testailla. Bosioiden kanssa niitä tosin tuli jumpattua vaikka minne suuntaan.
http://www.tdituning.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
Re: Sakkaus.
.
Mulla on kyllä kokemusta monenlaisista ahtimista nyt...
Volkkarin edc-15 on vähän kurjan alkeellinen ahtimen kunnollisen ohjaamisen kannalta.
Isompi ahdin on helppo saada sakkaamaan melkeimpä missä tahansa suurisuuttimellisessa moottorissa, jos haluaa, sakkaus alkaa aina juuri siinä kohden, kun ahdin pääsee parhaan hyötysuhteensa alueelle ja kykenee silloin tehokkaimmin puskemaan ilmaa moottoriin suhteessa tuotettuun paineeseen.
Helpoiten moottorin ilmanläpäisykykyä saa parannettua aukaisemalla siipiä niin paljon, että ahdot pysyy juuri ja juuri halutulla tasolla.
Niitä pitää "pakottaa" auki.
Ilmamassaohjattu poikkeaa hiukan paineohjatusta ajatusmaailmaltaan - helpompi.
Tarkkaile ilman määrää, se ratkaisee, paine ei ole tärkeä.
Kuhan vaan saat ilmaa moottoriin sen 1500-1600mg/isku, niin ei sen paineen ole niin väliä.
Sata milliä palaa kyllä.
Mulla on kyllä kokemusta monenlaisista ahtimista nyt...
Volkkarin edc-15 on vähän kurjan alkeellinen ahtimen kunnollisen ohjaamisen kannalta.
Isompi ahdin on helppo saada sakkaamaan melkeimpä missä tahansa suurisuuttimellisessa moottorissa, jos haluaa, sakkaus alkaa aina juuri siinä kohden, kun ahdin pääsee parhaan hyötysuhteensa alueelle ja kykenee silloin tehokkaimmin puskemaan ilmaa moottoriin suhteessa tuotettuun paineeseen.
Helpoiten moottorin ilmanläpäisykykyä saa parannettua aukaisemalla siipiä niin paljon, että ahdot pysyy juuri ja juuri halutulla tasolla.
Niitä pitää "pakottaa" auki.
Ilmamassaohjattu poikkeaa hiukan paineohjatusta ajatusmaailmaltaan - helpompi.
Tarkkaile ilman määrää, se ratkaisee, paine ei ole tärkeä.
Kuhan vaan saat ilmaa moottoriin sen 1500-1600mg/isku, niin ei sen paineen ole niin väliä.
Sata milliä palaa kyllä.