Turbodiesel.fi

Jusufi kirjoitti:Kuinkahan paljon yleensä tuota metanolin seossuhdetta uskaltaa nostaa dieselissä, ennen ku tulee koneesta rojut pihalle?

Haettiinkohan tässä sitä, että liikaa metanolia ruiskuttaessa se syttyisi liian aikaisin puristusvaiheessa? Metanolia kun tulee imusarjasta jatkuvasti, vrt. polttoaineen hallittu ruiskutushetki/aika. Jäähdytysteho heikkenee kun metanolin osuus kasvaa (pienempi ominaislämpökapasiteetti), joten se tuo paremmat edellytykset aikaisin syttymiselle, ja seos on rikkaampaa.
Mutta onko tuo käytännön ongelma ja millä seossuhteella, siihen varmaan joku viisaampi osaa vastata.

Tuohon jäähdytystehoon vaikuttaa muutkin asiat kuin pelkkä ominaislämpökapasiteetti, eikä todellinen jäähdytysteho olekaan ehkä ihan helposti yleistettävissä. Alkoholi kun haihtuu paljon nopeammin, ja se sallii nopeamman jäähtymisen. Alkoholin avulla saadaan minun havaintojeni mukaan imusarja nopeammin viileäksi kuin pelkällä vedellä, samoin se toimii myös polttoaineena itse palotapahtumassa tuoden lisää moottorista saatavaa tehoa.

Tuo alkoholin nopeampi haihtuminen on kyllä hyvä pointti. Vaikka veden haihdutus vaatii enemmän energiaa (=sitoo enemmän lämpöä), niin osa jää haihtumatta, sillä kulkuaika suuttimelta palotilaan ei ole pitkä. Jäähdytyksen kannalta ilmaa jäähdyttävän nesteen määrä/laatu varmaan olisi optimi, kun kaikki ruiskutettu neste höyrystyisi juuri ennen palotilaa. Vesihän varmaan pitkälti menee pisaroina höyrystymättä kun lämmöt ovat alle kiehumispisteen (yli +100C paineistetussa putkessa), miten lie metanolin laita?

Mitenkäs tämä ihan oikeasti lasketaan? Muuttuvia tekijöitä on varmasti nesteen ominaislämpökapasiteetti ja se missä lämpötilassa neste höyrystyy. Jos nyt olettaa että nesteen ja ahtoilman (ennen ruiskutusta) lämpötilat pysyvät samoina eri nesteitä vertaillessa, niin on vähemmän muuttujia.

Leiffi kirjoitti:

p0wer kirjoitti:Sun vuoro suomentaa Kovastihan tuo on erilainen käyttökohde ja luulisi että jäähdytystä nimenomaan on aika paljon tarjolla, polttoaineetkin taitavat noissa sodan aikaisissa armeijan vehkeissä olla aika rajuja. Puoli tuntia noita tulkkasin mutta ei oikein siinä ajassa auennut

Suunnilleen samat tulokset siinä oli kuin sun aikasemmin postaamassa linkissä. Eli ennakkoa/ahtopainetta voitiin lisätä ja seosta laihentaa. Pakoventtiilin ohjurin lämpö nousi kovilla ahtopaineilla ja laihoilla seoksilla mutta laski kun veden määrää lisättiin tietyn määrän yli. Tosi suurilla vesimäärillä saatiin sitten vettä kertymään öljyn sekaan aika reilusti. Ja kaikkea muuta mielenkiintoista mutta olis tosiaan hienoa nähdä vastaavia testejä dieselmoottorilla koska palotapahtuma on kuitenkin hieman erilainen koska esim. nakutus ei rajoita tehon lisäämistä ja seossuhteella on aika laaja skaala.

Tikulla silmään sitä joka vanhoja kaivelee...

Kompressorin tehontarve pienenee imupuolen ilman lämpötilan laskiessa. Mäntämoottorissa puristustahdilla on ihan samat termodynamiikan lait voimassa. Eli viileämpi sylinteriin menevä ilma pienentää puristustahdin aikana tehtävää työtä. Kun puristukseen menee vähemmän tehoa niin vauhtipyörälle riittää enemmän.