Turbodiesel.fi

sitä k-mittaa voi muuttaa sillä prikalla joka tulee nostinlevyn ja elementin väliin. ja pienemillä rullilla.

Minä en näistä kyseisistä pumpuista oikein ymmärrä, mutta veikkaanpa että vakiopumpulla päästään jopa bemarissakin parinsadan paremmalle puolelle. Oikealla ahdin-valinnalla saadaan vieläpä muikea alavääntö kaveriksi. Eiköhän lie käyttökamppeeseen välttäne? Eipähän tarvitsisi pumpun kanssa harrastella, nimim. kesässä 4-5 pumppu-konversiota sekä 10tkm, kunnes laitoin vakion takaisin.

Niin ne viisaammat väittävät ettei vakiolla saisi pitemmän päälle kestävää tehokasta konetta askarreltua.
Menee suihkutusajat pitkiksi ja alkaa kantta lämmittelemään.

Niin, pitemmän päälle ja missä käytössä? Edellisellä sivulla puhuit pienestä tehonlisäyksestä perheen "ykkös-autoon"? Onko se nyt 40hp vai 150hp? Sikälimikäli perheen ykkös-auton toimeenkuvaan kuuluu donitsien pyörittelyä useita minuutteja putkeen täyskaasulla, tai moottoritiellä pitempiä repäisyjä täyskaasulla, niin ehkä neuvoni on väärä ja olet oikeassa.

Ja kestävyys ongelmatkin johtuvat enemmänkin liian pienistä ahtimista...

Mikkis kirjoitti:Eicca, aika alhaisilla ahdoilla toi teho näemmä tullut, onko ihan oikein toi 1.4 ahtoa?

Juu kyllä on, hieman olis voinut nostaa jos olis savutusta halunnut vähentää, HY35 ahdot oli parhaillaan kahden kilon hujakoissa mutta oli ihan sama ahtoiko sillä kaksi vai puolitoista, kahdella karkas jo pakopaineet liian korkeeksi. Tuolla hybridi kikkareella tuli heräävyyttä lisää reilusti ja ilmamääräkin kasvoi melkoisesti, tuotti ilmeisesti saman 1,5bar kun hy taas n.2bar. Pitäs vanhasta puhelimesta koittaa onkia kuvat niin selviäis hieman tarkemmin ahtimien speksit ja muutenkin kaikki.

Kammiokoneessa on muutenkin niin suuri lämmönsiirto kanteen, ettei sitä kannata kovin paljoa lisätä ruiskutusaikaa pidentämällä. Suoraruiskut kestävät paremmin tätä leikkiä, joten niissä vakio-osillakin pärjää jo melko pitkälle.

Laita vaan se 11mm nestepää, isompi turbo ja tarkkaile savutusta/pakolämpöjä. Näin saattaa kansikin kestää ehjänä.

Markus L kirjoitti:Kammiokoneessa on muutenkin niin suuri lämmönsiirto kanteen, ettei sitä kannata kovin paljoa lisätä ruiskutusaikaa pidentämällä. Suoraruiskut kestävät paremmin tätä leikkiä, joten niissä vakio-osillakin pärjää jo melko pitkälle.

Laita vaan se 11mm nestepää, isompi turbo ja tarkkaile savutusta/pakolämpöjä. Näin saattaa kansikin kestää ehjänä.

Näin meinasin.
Kiits.


Zamppa:
Perhettä ei tietääkseni vielä ole, eli puhe on omasta kauppakassista.
Tehonlisäys tavoite olisi se 60 heppaa vakiosta.. Jos 11mm NP:llä saa tehot pariin sataan, olkoon niin.

12mm NP:llä taasen saa jo reippaasti enemmän hönkää, laatikko antautuu jo nyt, joten liiasta tehosta tuskin on hyötyä.
Tosin nuo Kiinan hinnat on sen verran edullisia, jotta voihan sitä ostaa 12mm pään ihan vain nälän kasvamisen varmistamiseksi.


Eicca:
Pitää testailla millaisiin tuloksiin tuolla 11mm päällä pääsee.

Itte joskus muinoin halkasin golffista 1.9 td 5 kantta ja kerran sulas 2-3pytyn männänrenkaat kii mäntiin ja sillon sen hokasin miks näistä kammio riegeleistä hajoaa kannet vaikka pakopuolikin ois kunnossa , eli laitoi sähköpumpun kierrättään kannesta vettä ja avot lämpö ja halkeemis ongelmat oli tipotiessään eli noissa on niin heikko kierto kannessa että täysvedoilla kerkee vesi kiehahtaan kannessa ja peli on selvä mulla ei ole ollut missään rimmatussa td pannussa haljenneita kansia tai muutenkaan lämpöongelmia noitten oppirahojen jälkeen

masa123 kirjoitti:Itte joskus muinoin halkasin golffista 1.9 td 5 kantta ja kerran sulas 2-3pytyn männänrenkaat kii mäntiin ja sillon sen hokasin miks näistä kammio riegeleistä hajoaa kannet vaikka pakopuolikin ois kunnossa , eli laitoi sähköpumpun kierrättään kannesta vettä ja avot lämpö ja halkeemis ongelmat oli tipotiessään eli noissa on niin heikko kierto kannessa että täysvedoilla kerkee vesi kiehahtaan kannessa ja peli on selvä mulla ei ole ollut missään rimmatussa td pannussa haljenneita kansia tai muutenkaan lämpöongelmia noitten oppirahojen jälkeen

Ihan hyvä pointti tuossa..
Tuotakin säksätintä kun riivaa hieman, esim. 120-160, nousee lämpömittarissa viisari ja tippuu reilusti hetken päästä, eli taitaa kiehua.

Mikkis kirjoitti:

masa123 kirjoitti:Itte joskus muinoin halkasin golffista 1.9 td 5 kantta ja kerran sulas 2-3pytyn männänrenkaat kii mäntiin ja sillon sen hokasin miks näistä kammio riegeleistä hajoaa kannet vaikka pakopuolikin ois kunnossa , eli laitoi sähköpumpun kierrättään kannesta vettä ja avot lämpö ja halkeemis ongelmat oli tipotiessään eli noissa on niin heikko kierto kannessa että täysvedoilla kerkee vesi kiehahtaan kannessa ja peli on selvä mulla ei ole ollut missään rimmatussa td pannussa haljenneita kansia tai muutenkaan lämpöongelmia noitten oppirahojen jälkeen

Ihan hyvä pointti tuossa..
Tuotakin säksätintä kun riivaa hieman, esim. 120-160, nousee lämpömittarissa viisari ja tippuu reilusti hetken päästä, eli taitaa kiehua.

Laittaa vaan 100% propyleeniglykolia niin ei kiehu niin helposti, olikohan jotain 170 Celsiusta. Evanssin litkut ois tietenkin oikein sitä varten tehty mutta aika kallista eikä taida saada Suomesta.

Kyllä sillon kun taistelin noitten kanssa niin koitettiin kaikki maholliset litkut. siinä tulee ankara lämpötilan vaihtelukin kun kannessa kiehuu nesteet ja tekee ilmalukon ja kun pikkasen höllää pääsee viilee vesi kanteen sitten on taas vellit sekasin suosittelen sitä kierron muutosta.

masa123 kirjoitti:Kyllä sillon kun taistelin noitten kanssa niin koitettiin kaikki maholliset litkut. siinä tulee ankara lämpötilan vaihtelukin kun kannessa kiehuu nesteet ja tekee ilmalukon ja kun pikkasen höllää pääsee viilee vesi kanteen sitten on taas vellit sekasin suosittelen sitä kierron muutosta.

luulis ettei ihan heti kiehu jos kiehumispiste on 170 astetta. Glykolissa on höyrynpainekin niin pieni ettei tee sellaisia kuplia kuin joku vesiseos. Tottakai sitä kiertoakin kannattaa parantaa jos mahdollista.

Ei kannata raakaa glykolia laittaa. Sen lämmönjohtavuus on alle puolet veden vastaavasta. Kannattaa ennemmin tehostaa jäähdytyskiertoa ja/tai suurentaa kennon kokoa, ettei lämpötila pääsisi nousemaan kiehumispisteen tasolle.

Edit. Ominaislämpökapasiteettia piti vertailla, mutta sekin on 50/50-seoksessa n. 1,5-kertainen puhtaaseen glykoliin verrattuna.

Markus L kirjoitti:Ei kannata raakaa glykolia laittaa. Sen lämmönjohtavuus on alle puolet veden vastaavasta. Kannattaa ennemmin tehostaa jäähdytyskiertoa ja/tai suurentaa kennon kokoa, ettei lämpötila pääsisi nousemaan kiehumispisteen tasolle.

Edit. Ominaislämpökapasiteettia piti vertailla, mutta sekin on 50/50-seoksessa n. 1,5-kertainen puhtaaseen glykoliin verrattuna.

ei sillä ole mitään merkitystä, tärkeintä on ettei kiehu. Painettakin voi tietenkin nostaa mutta joutuu letkut koville, Formuloissa ajavat 150 Celsiuksessa pelkällä vedellä koska glykoli ja muut taitaa olla kielletty.

Taitaapi noi formulat olla pikkasen eri vehkeitä kun pimeässä tallissa väsätyt tupaöljy värkit

masa123 kirjoitti:Taitaapi noi formulat olla pikkasen eri vehkeitä kun pimeässä tallissa väsätyt tupaöljy värkit

Ehkä mutta Scanialla ainakin voi ajaa useamman tuhat kilometriä 120 asteessa termostaatin jumituttua jos vaan paine pysyy sisällä.

Tärkeintähän on että neste ei kiehu koska kaasu jäähdyttää aika huonosti. Dieselissä kun ei ole nakutusongelmaa kuten bensakoneissa, taitaa dieseli tuottaa jopa enemmän tehoa mitä kuumempana käy.

jaa no mites scanian teho litrasuhde? kun verrataan tälläseen 2.5l penariin josta esim on napattu se 250hv jossa noita lämpenemis ongelmia esiintyy? eiköhän noi vetojuhdat ole kans pikkasen eri värkkejä kun nämä?

Leiffi kirjoitti:

masa123 kirjoitti:Taitaapi noi formulat olla pikkasen eri vehkeitä kun pimeässä tallissa väsätyt tupaöljy värkit

Ehkä mutta Scanialla ainakin voi ajaa useamman tuhat kilometriä 120 asteessa termostaatin jumituttua jos vaan paine pysyy sisällä.

Tärkeintähän on että neste ei kiehu koska kaasu jäähdyttää aika huonosti. Dieselissä kun ei ole nakutusongelmaa kuten bensakoneissa, taitaa dieseli tuottaa jopa enemmän tehoa mitä kuumempana käy.

Ei taida fysiikka olla tutuinta alaa?
Kuten sanoit, tärkeintä on jotta neste ei kiehu, jolloin se lämpö siirtyy nesteeseen.
Jos taas nesteen lämmönjohtokyky on heikkoa, ollaan samassa tilanteessa, lämpö pysyy kannessa eikä siirry nesteen mukana jäähdyttimeen.

Varmaan tuolla puimurillakin voisi ajaa minne tahansa maailmassa, jos se korkki/letkut pitää paineen sisällään veden ollessa 120 asteista. Volkkarin 1.9TDI jäähdytysjärjestelmää paineistin ja 1.8 bar:n paineella ei korkki vielä päästänyt painetta pihalle.

Pidetääs keskustelu asiallisena ja pyritään pysymään aiheessa.

Formuloita ja Scanioita voi vertailla osoitteessa http://www.suomi24.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

Noista tuon penarin koneen lämpenimisistä sen verran että en hirveen isona ongelmana sitä pidä. Siitä vessasta minkä rakensin olis varmaan vielä voimaa tullut lisää jonkin verrankin mutta isoin pullokaula siinä oli onneton välijäähdytin joka oli vain 330x300x70 kokoisella kennolla mikä ei oikein tahtonut riittää mitenkään, 5 kunnon vetoa niin alkoi ahtoilman lämpö olla liikaa -> pakolämmöt alkoi hivuta ylös ja tarkoitus olikin vaihtaa isompi kenno mikä kerittiin hankkiakkin mutta kaveri kerkes myydä auton jo ennen sen asennusta niin tuon kehitys kaari jäi aika lyhyeksi lopulta.
Pakolämmöt oli maks.n.720-750c ja koneen veden lämmöt ei koskaan käynyt yli 100asteen että jos vaan 60hp vakioon meinaat lisää niin aika turvallisia kilometrejä pitäs olla kun ei noillakaan tehoilla ollut isompia ongelmia lämpöjen kanssa. Tuolla tekniikalla kaveri kerkes ajaa melkein 80tkm ilman mitään ongelmia ennen kuin meni kiertoon, no oli siinä itseasiassa yksi vika, taka-akseli kelkka tahtoi irrota korista mikä on vissiin tyyppivika noissa ja lopulta hitsattiinkin ns.M3 vahvistukset..

Eipä mullakaan ollu noita lämpöongelmia,oli tosin lisäpumppu kierrättään vettä kannesta. Tossa omassa härpäkkeessä oli pakopuoli mallia virtaava kun oli 2kpl garretteja en muista enää niitä malleja kerran mittasin pakopaineet ja jäi reilusti alle ahtojen lämpö mittaria en tarttenu ja mulla oli isoin pullonkaula toi ve pumppu ei tullu enää soppaa tarpeeks. Ja noitten turbojen herääminen oli aika kohillaan ku 3000rinkiä ja 2bar.Ja rupes se pannukin huohotteleen aika raakasti oli tuolla tallinperällä tosin toinen kone valmisteilla sorvatuilla männillä kerros tiivisteellä kaikkee villiä siihen suunniteltiin mersun riviä yms mutta laitoin sen penarin kiertoon ku tuli ankara kelkkakuume