Jep, sehän riippuu ihan lähtötilanteesta, moottorikokoonpanosta sekä vallitsevista olosuhteista. Mittaustuloksia on yhtä monta kuin on mittaajiakin, joten tässäkin tapauksessa myös huonoksi havaitut mittaustulokset ovat tervetulleita. Kaivelin googlea ja löysinkin tuon mainitsemasi "NACA":n artikkelin aiheesta. Mittauksessa on käytetty 80/20% vesi-metanolisuhdetta kun yleensä optimaalisin tulos bensakoneessa saavutetaan hieman reippaammalla seoksella, harmi kun tuota ei ollut vertailtu enempää.
Linkki em. testiin:
http://www.myo-p.com/Dyno%20Test%20-%20 ... ection.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;
Etenkin "lastutetuissa" nykyautoissa on ongelmana ahtolämpöjen liiallinen nouseminen nimenomaan pitkäaikaisen suuren rasituksen alla jolloin moottorinohjaus pienentää tehoa detoninnin tai anturitietojen ja softaan säädettyjen arvojen mukaisesti -tämä on täsmällinen käyttökohde lisäjäähdytykselle ja näissä tapauksissa vesiruiskun tai välijäähdytyksen lisääminen nostaa moottorista saatavaa tehoa kun lämpö saadaankin pysymään kurissa, joka on välijäähdyttimen ja vesiruiskun päällimmäinen idea. Kuten tuo testikin on tehty, moottori on aina jäähdytetty saman lämpöiseksi ennen dynovetoa. Testitulosten ja olosuhteiden vastaavuuden osalta hyvä niin, mutta testistä ei käy ilmi miten pitkä ajallisesti aina yksi dynoveto on -yksittäinen nopea 5-10 sekunnin rykäisy vetoalueen läpi vesiruiskun kanssa voi tosiaankin laskea hieman tehoa verrattaen ruiskuttomaan mittaukseen mainitsemistasi syistä, mutta tilanne on takuulla toinen kun ajetaan täydellä kuormituksella pidemmän aikaa esimerkiksi radalla tai lentokentällä niin että koneet ja ahtolämmöt ajetaan oikeasti kuumaksi, tämä testi puuttui tuosta myös kokonaan ja se on juuri se hetki kun ruiskua tai lisäjäähdytystä nimenomaan tarvitaan. Lisäksi pitää muistaa että metanoli veden kaverina tehostaa tuota jäähdytystehoa nopeamman kaasuuntumisen ansiosta, sekä nostaa yleensä moottoritehoa olemalla myös itse polttoaine. Jokainen voi kokeilla tuota kaasuuntumisnopeutta vaikka ihollaan valitsemansa vahvan sokerittoman alkoholituotteen ja veden välillä, näin olen sen itse pähkinöinyt.
Havaitusti kärjistäisin että bensakoneessa vesiruisku mahdollistaa suuremman tehon tuottamisen laskemalla lämpöjä sekä mahdollistamalla suuremmat sytytysennakot tai ahtopaineen, tämän nykyautojen moottorinohjaus pääasiassa hoitaakin "itsestään". Kyseinen mittaustulos siis pätee, muttei vastaa tilannetta missä vesiruiskua tai välijäähdytyksen lisäystä oikeasti tarvittaisiin tehon nostamiseksi tai detonoinnin estämiseksi. Tuossa em. testissä oli saatu moottorin hyötysuhdetta paremmaksi ja 9% pienempi bensiinin kulutus täyskiihdytyksessä käyttämällä 80/20% vesi-metanoliruiskua, 4 astetta suurempaa sytytysennakkoa ja laihentamalla polttoaineseosta, mutta moottoriin menevä ilmamäärä oli alakierrosalueella pienentynyt 2% ja yläkierrosalueella suurentunut 2% ruiskun kanssa, joten tuohon viimeksi mainittuun ruiskulla ei ole ollut suurta merkitystä tai sitten erot on tullut puhtaasti mittavirheestä. Teho ei tosin yleensä paljoa tai juurikaan nouse mikäli välijäähdytys on ennestään tehokas, mutta pakolämpöön ruisku vaikuttaa aina ja varmasti. Jokatapauksessa erot ovat myös moottorikohtaisia, ja kaikki vaikuttaa kaikkeen, joissakin kokoonpanoissa vaikutus on suurempi ja toisissa pienempi, ja tuo on vain yksi mittaustulos tietynlaisissa olosuhteissa -hieman samanlainen kuin testattaisiin taskulamppuja hyvin valaistussa tilassa, ja todettaisiin että eipä näillä taskulampuilla nyt juurikaan näkyvyyttä enää paranneta muuta kuin tuolla pimeimmissä nurkissa.
Dieselissä tilanne on hieman erilainen, hyvänä esimerkkinä eräs holysmoke foorumilainen teki koulun lopputyön asentamalla vesi/metanoliruiskun mekaaniseen ympäristöön volkkarin 1.6:n TD:n, ja autoa ajettiin dynossa mitaten tehoa sekä päästöjä ilman että moottorin säätöihin kajottiin testausten välillä ruiskun kanssa ja ilman. Loppupeleissä typen oksidit (NOx) tipahti alkuperäisestä 300ppm:stä noin 100ppm:n ja teho ja vääntö nousi muutamia newtoneita ja kilowatteja -mitä rikkaampi AFR oli, sitä suurempi ruiskun vaikutuskin oli ja loppupeleissä "tappisäädöillä" hyötyä saatiin muistini mukaan 3-6kW ja 10-20Nm. Kun suutinkokoa kasvatettiin kokonaisuuteen liian suureksi -tippui NOx:t entisestään, mutta niimpä tehokin alkoi myös tippua. Testit oli suoritettu 70/30% vesi/metanolisuhteella.
Sikälihän itselläni on oma lehmä ojassa koska maahantuon DevilsOwn:n tuotteita ja työkseni niitä myös asennan, eikä yhdessäkään tapauksessa ole saatu tehoja todistetusti laskemaan, mutta nousemaan kylläkin. Markkinoin tuotteita _aina_ faktapohjalta joten itsellenikin on tärkeää tietää todelliset vaikutukset eri käyttökohteissa jotta voin jakaa tietoa suoraan tuotteen käyttäjille, oudoltahan se tuntuisikin jos moottorikokoonpanoon asennettaisiin hyödyttömiä osia ja tuhlattaisiin siihen vaan turhaan rahaa. Jokaiselle osalle ja viritystarvikkeelle on aina se oma käyttökohteensa joten kannattaa valita ne aina käyttötarpeen mukaan, vaikkakin magneetit polttoainelinjaan ja jännitteennostimet tupakansytytinliittimeen jätettäköön kuitenkin ihan omaan arvoonsa.
