Dynojen korjauskertoimet

Kaikki yleinen keskustelu.
Leiffi
Viestit: 226
Liittynyt: 22 Marras 2012, 22:20
Paikkakunta: Chicago

Dynojen korjauskertoimet

Viesti Kirjoittaja Leiffi » 16 Helmi 2016, 20:57

Amerikan foorumeilla on ollut vääntöä hurjista teholukemista jotka on saatu korjauskertoimilla koska mittauspaikka on jossain vähän korkeammassa paikassa. Katselin jotain Tuikun dynolappua jossa standardina oli käytetty eec 80/1269 , joka antoi itseasiassa vähemmän tehoa kuin ilman korjausta. Mutta kun lukee ton stardardin määritelmiä niin siellä sanotaan:

5.2.4.2.2. Pressure charged four-stroke diesel engines

5.2.4.2.2.1. Exhaust driven turbo-charged engines

No correction is made to the power. However, when the density of the ambient air differs by more than 5 % from the air density in the reference conditions (25 ºC and 1 000 mbar), the test conditions must be noted in the test report.


Eli dynonkäyttäjä ilmeisesti unohtanut kertoa koneelle että mitataan turboahdettua moottoria.

tuikku
Viestit: 77
Liittynyt: 27 Tammi 2013, 18:33
Paikkakunta: Kajaani

Re: Dynojen korjauskertoimet

Viesti Kirjoittaja tuikku » 18 Helmi 2016, 09:00

.
"Dynon käyttäjä" aloitti epähuomiossa tuolla korjauksella mittaukset ja sellaisella vaihteella, jolla loppunopeus tulee suunnilleen välille 120-140, muun liikenteen vuoksi, yleensä kolmosvaihde.
Kumpikin valinta meni pikkuisen pieleen, mutta en halua nyt enää muuttaa mitään asetusta, enkä mittauspaikkaa, jotta kaikki mittaukset olisi vertailukelpoisia keskenään.
Tehokkaalle autolle kolmosvaihde on liian pieni mittausta varten, pyrkii sutimaan ...
Olen huomannut, ettei liian optimistisia tuloksia oikein tule.
Mutta ei häiritse.

Tykkään kovasti tästä mallista, jossa teho mitataan tiellä, sopii minun tarpeisiini hyvin.

Leiffi
Viestit: 226
Liittynyt: 22 Marras 2012, 22:20
Paikkakunta: Chicago

Re: Dynojen korjauskertoimet

Viesti Kirjoittaja Leiffi » 18 Helmi 2016, 13:24

tuikku kirjoitti:.
"Dynon käyttäjä" aloitti epähuomiossa tuolla korjauksella mittaukset ja sellaisella vaihteella, jolla loppunopeus tulee suunnilleen välille 120-140, muun liikenteen vuoksi, yleensä kolmosvaihde.
Kumpikin valinta meni pikkuisen pieleen, mutta en halua nyt enää muuttaa mitään asetusta, enkä mittauspaikkaa, jotta kaikki mittaukset olisi vertailukelpoisia keskenään.
Tehokkaalle autolle kolmosvaihde on liian pieni mittausta varten, pyrkii sutimaan ...
Olen huomannut, ettei liian optimistisia tuloksia oikein tule.
Mutta ei häiritse.

Tykkään kovasti tästä mallista, jossa teho mitataan tiellä, sopii minun tarpeisiini hyvin.
No nyt kun uudestaan luki niin selvis mittaustapa. Se nyt oli vaan yleensä esimerkki, lisäksi konetehojen laskeminen jollain arvioidulla häviöllä on aika epävarmaa, toistettavuus olisi varmaan tarkempi kun käyttäisi vaan pyörätehoja. Ahtimen ja suuttimien ym. laskentaan koneteho olis tietenkin hyvä tietää mutta muutosten vaikutusten mittaamiseen pyörätehon muutokset sopii paremmin.

Markus L
Viestit: 384
Liittynyt: 26 Marras 2012, 22:08
Paikkakunta: Noki-a

Re: Dynojen korjauskertoimet

Viesti Kirjoittaja Markus L » 18 Helmi 2016, 17:21

Kyllähän dieselmoottorilla, etenkin ahdetulla pitäisi olla käyttämättä kertoimia. Se turbon tuottama lisäpumppaushäviö on kuitenkin aika vaikea määrittää ilman karttoja. Pieneksi se jää silti. Vaparibensaa mitatessahan nuo ovat ihan tarpeellisia.

tuikku
Viestit: 77
Liittynyt: 27 Tammi 2013, 18:33
Paikkakunta: Kajaani

Re: Dynojen korjauskertoimet

Viesti Kirjoittaja tuikku » 18 Helmi 2016, 22:57

.
Se muutoshan se tärkeä on, mutta kyllä se tahtoo vaan lopulta unohtua ja sitten tuijotetaan vaan sitä loppumaksimia.
Tämä ikävä kyllä koskee myös itseäni.

En kyllä koe, että sellaisten sataheppaisten mittaamisessa olisi mitään lisäarvoa.
Mielestäni niissä riittää, että lisätehon havaitsee ja teholuokan tietää ja toimii.

Tehokkaissa autoissa taas ei muutoksista oikein saa mitään kuvaa, jos ei ole mittaustulosta.
Takapyöräteho ihan ok siinä mukana, en kuitenkaan koe sitä niin tarpeelliseksi, konetehostahan sitä aina puhutaan ja tarkoitetaan.
Kun vääntöä on paljon, luokkaa tuhat, niin renkaaseen tulee väkisellä luistoa , joka pikkuisen vääristää kierrosaluetta ja lopputulostakin, kun ei sitä luistoa saa takaisin rullausvaiheessa, vaan auto rullaa samalla keinon, oli kiihdytys vaiheessa rengas luistanut, tai ei.
Sellaisen +400 dieselin mittaaminen on aika raju tapahtuma kaikkinensa, tekniikka on kovilla.
~400 heppaisten mersu/bemari suorasuihkareiden määrä on noussut rajusti reilun vuoden aikana, niitä viiden sadan portilla koputtelijoitakin ilmestyy nyt tasaiseen tahtiin, kesällä on jo varmaan toistakymmentä niitäkin jollei jo enemmänkin.

jolavi
Viestit: 7
Liittynyt: 06 Tammi 2013, 13:17
Paikkakunta: sievi

Re: Dynojen korjauskertoimet

Viesti Kirjoittaja jolavi » 22 Helmi 2016, 07:15

Tietääköhän joku mitä kuorma-auton valmistaja antaa häviöiksi voimansiirrolle.

Jos penkittäjä osaa homman ja tuntee dynonsa niin näkyy ainakin antavan hyvin lähelle samoja häviöitä. Silloin ihan sama mitä tehoja vertailee. Vuosi sitten käytännössä vakio v8 kanian penkityksessä maks häviö oli 86kw. tappiperäinen nousuteli. 315/60 renkailla. Tämän vuoden välipenkityksessä vähän piristettynä 315/70 rattailla 84,5Kw ja renkaat lämpes niin paljon että tuli sellainen "liimapinta". Luistoa ei kuitenkaan niin että vauhtipyörän ja rullien kierrosanturit olis havainnut sitä.

VAikka muutosten takia penkittää että saa tarkkaa tietoa miten muutokset vaikuttaa niin tuleehan sitä katottua niitä maksimiarvoja liikaa. mutta joskus se tuntuu hyvältä. :) kyllähän työkäytössä olevassa autossa tuntee sen tien päällä miten se muuttuu mutta siihen turtuu todella nopeasti eikä enää muista eroja parin viikon päästä. Siksi on hyvä välillä tallentaa tilanne.

Olishan se mukava kun nuo tehokkaat henkilöautot myös kestäisi steppeinä mittaamisen niin ei tarvis penkin arpoa kiihtyvyyksiä.

auto on r500 vm-08. tämä vuosi sitten

Kuva

JA tässä tämän hetken tilanne


Kuva

hatemi01
Viestit: 1
Liittynyt: 18 Helmi 2016, 23:37

Re: Dynojen korjauskertoimet

Viesti Kirjoittaja hatemi01 » 22 Helmi 2016, 13:57

Kivasti näyttäis olevan vetoja. Onko tekniikalle tehty minkälaisia muutoksia?

Lähetetty minun PLK-L01 laitteesta Tapatalkilla

jolavi
Viestit: 7
Liittynyt: 06 Tammi 2013, 13:17
Paikkakunta: sievi

Re: Dynojen korjauskertoimet

Viesti Kirjoittaja jolavi » 22 Helmi 2016, 20:11

Ensimmäisessä lapussa kuten mainitsin niin suuttimet ainoastaan vaihdettu 620stä. Sitten tuohon toiseen on suuttimet vain vähän suuremmat. 10% maksimissaan. Ja turboon kompurapuolella pieni muutos.

Suomessa ohjelmoinnin taso parilla toimijalla näissä vehkeissä on järkyttävän paljon edellä muuta Eurooppaa.
Tämä auto on findieselin käsialaa.
Auton moottori avaamaton. 1,4milj km. Kytkin vahvempi kuin alkuperäinen.

hatemi
Viestit: 459
Liittynyt: 03 Elo 2012, 20:30
Paikkakunta: JKL

Re: Dynojen korjauskertoimet

Viesti Kirjoittaja hatemi » 22 Helmi 2016, 20:49

Tästä autosta taisi Finturbon jätkien kanssa ollakkin taannoin puhetta. Tuntuu siltä että noihin omiin tekeleisiin uskaltaa siis pistää vielä pikkasen lisää paukkua vastaisuudessa. Jotenkin olen ollut arka laittamaan miljoonan ajettuihin enempää kuin 150hp lisää vakioon.

Lähetetty minun PLK-L01 laitteesta Tapatalkilla
http://www.tdituning.fi" onclick="window.open(this.href);return false;

jolavi
Viestit: 7
Liittynyt: 06 Tammi 2013, 13:17
Paikkakunta: sievi

Re: Dynojen korjauskertoimet

Viesti Kirjoittaja jolavi » 22 Helmi 2016, 22:12

lämmöt piää vaan pysyä kurissa. lähinnä egt. ja mnoottorin kunnosa,
kyllähän tuo 1000hp on tarkoitettu aika lyhyeen rypisttykseen tällä turbolla mutta kun en halua uhrata alavääntöjä enenpää.

penkissä egt 840 maks. ei ole vielä tiellä noussut noin paljoa, ahtop. 3,1bar

projekti kuitennii kesken vielä

Leiffi
Viestit: 226
Liittynyt: 22 Marras 2012, 22:20
Paikkakunta: Chicago

Re: Dynojen korjauskertoimet

Viesti Kirjoittaja Leiffi » 14 Maalis 2016, 20:42

jolavi kirjoitti:Tietääköhän joku mitä kuorma-auton valmistaja antaa häviöiksi voimansiirrolle.

Jos penkittäjä osaa homman ja tuntee dynonsa niin näkyy ainakin antavan hyvin lähelle samoja häviöitä. Silloin ihan sama mitä tehoja vertailee. Vuosi sitten käytännössä vakio v8 kanian penkityksessä maks häviö oli 86kw. tappiperäinen nousuteli. 315/60 renkailla. Tämän vuoden välipenkityksessä vähän piristettynä 315/70 rattailla 84,5Kw ja renkaat lämpes niin paljon että tuli sellainen "liimapinta". Luistoa ei kuitenkaan niin että vauhtipyörän ja rullien kierrosanturit olis havainnut sitä.

VAikka muutosten takia penkittää että saa tarkkaa tietoa miten muutokset vaikuttaa niin tuleehan sitä katottua niitä maksimiarvoja liikaa. mutta joskus se tuntuu hyvältä. :) kyllähän työkäytössä olevassa autossa tuntee sen tien päällä miten se muuttuu mutta siihen turtuu todella nopeasti eikä enää muista eroja parin viikon päästä. Siksi on hyvä välillä tallentaa tilanne.

Olishan se mukava kun nuo tehokkaat henkilöautot myös kestäisi steppeinä mittaamisen niin ei tarvis penkin arpoa kiihtyvyyksiä.

auto on r500 vm-08. tämä vuosi sitten

Kuva

JA tässä tämän hetken tilanne


Kuva
joskus penkkipäiviä järjestäessä yritin selvittää mutta ei maahantuojalta ainakaan saanu mitään järkevää vastausta. Iveco mitattiin parin päivän välein Turussa ja Kokkolassa, Kokkolassa tehohäviöt oli muistaakseni 40-heppaa suuremmat, väittivät että Turussa käytetään vääriä asetuksia. Mä uskon kyllä enemmän Turun lukemiin, en usko että akseliperäisessä häviää yli 100 heppaa, se on kuitenkin aika paljon lämpöä.

Olis kiva joku ratakone ajaa moottoridynossa ja laittaa se autoon samoilla säädöillä ja ajaa rullilla niin näkis häviöt.

jari_w123
Viestit: 21
Liittynyt: 22 Marras 2012, 10:42
Paikkakunta: kokkola

Re: Dynojen korjauskertoimet

Viesti Kirjoittaja jari_w123 » 05 Elo 2016, 22:06

Minä penkitin myös kokkolassa henkilöautoa linnus-auton raskaankaluston penkissä ja tehohäviötä mitattiin olikohan reilut 40hv ja vähän päälle 100hv autosta. Kuulostaa minusta reilulta häviöltä. Toisaalta teho ja vääntökäyrät olivat aivan samanlaiset kuin valmistajan omissa esitteissä ja kaikki kierrosluvutkin missä teho ja vääntöhuiput esiintyvät pitivät täysin paikkansa. Kyseessä oli silloin säädetyllä vakio pumpulla ja coolerilla varustettu vanha 81 vuosimallin 300 turbodiesel mersu.

Vastaa Viestiin